Kantojyrsintä

Kantojyrsimen jyrsintäsyvyys voi isojen kantojen kohdalla olla yli 30 cm, muuten jyrsintäsyvyys on 15 cm. Kaapelit, putket ja muut maanalaiset rakenteet eivät yleensä aiheuta ongelmia, koska jyrsintä tapahtuu maan pintakerroksessa. Jyrsiessä ei ole näkyvyyttä jyrsinterien alle, minkä vuoksi vahingot, jotka aiheutuvat kannon vieressä tai juuren alla sijaitseville kaapeleille, putkille tai muille rakenteille, ovat asiakkaan vastuulla. Kantojyrsintä onnistuu myös talvisin, vaikka maa olisi jäässä, mutta 10 cm paksummat lumet on luotava jyrsimen tieltä.

Kantojyrsintä - miksi ja miten?

Kannot maatuvat suunnilleen samassa ajassa kuin ne kasvavat. Kolmekymmentävuotias terve koivukanto maatuu arviolta kahdessakymmenessä vuodessa. Siksi kanto kannattaa poistaa heti, jos se on pihan käytön kannalta hankalassa paikassa. Kantojyrsinnän jälkeen on hyvä täyttää kantojyrsinnästä jäänyt kuoppa siten, että täyttöaine muodostaa laakean kummun, koska maa painuu vuodessa kasaan vesisateen, lumenpainon ja kulkemisen myötä.

Pienestä kannosta ei synny paljon jyrsintäjätettä, mutta halkaisijaltaan yli 50 cm kanto tuottaa jo yllättävän paljon haketta. Jyrsintäjätteen, eli hakkeen ja mullan seoksen poisto ei kuulu jyrsintähintaan. Jyrsintäjätteen poisvienti ja kantojyrsintä ovat yleensä samanhintaisia palveluita. Jyrsintäjäte maatuu arviolta neljässä vuodessa, ja sopii hyvin kompostiin, kuivikkeeksi tai juuristoalueen katteeksi. Multapitoinen jyrsintäjäte soveltuu kantojyrsintäkuoppaan täyttöaineeksi, jos multaa on riittävästi, eli aine puristuu nyrkissä tiiviiksi.

Teemme mielellämme maksuttoman arvion ja tarjouksen tarvittavista toimenpiteistä. Ota meihin yhteyttä!